|
Maahanmuutto,
suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia.
Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa,
mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä.
Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000).
Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi.
Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä oli noin 63 000, ja vuonna 2025 maahanmuuton kokonaismäärä oli noin 50 000 (nettomuutto noin 35 000).
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi vuonna 2014 yli 300 000 hengen,
ja se ylitti tuolloin maan ruotsinkielisen väestön määrän.
Kehitys on kiihtynyt vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia on Suomessa jo yli 660 000,
joka on noin 11,7 prosenttia Suomen koko väestöstä.
Tilastokeskuksen
kuva havainnollistaa ulkomaalaistaustaisten määrän (ml. Suomessa syntynyt toinen sukupolvi) nopeaa kasvua vuosina 1990–2025:
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo yli 20 %,
Espoossa noin 25 % ja Vantaalla jo 29 %. Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä,
joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia (mm. Espoon Suvela, Vantaan Havukoski ja Helsingin Meri-Rastila).
Uudenmaan vieraskielisten väestöennuste
havainnollistaa vieraskielisten osuuden nopeaa kasvua pääkaupunkiseudulla:
Historia on täynnä esimerkkejä suurten kansainvaellusten ajoista lähihistoriaan,
joissa muuttoliikkeet ovat muuttaneet täydellisesti alueiden väestöpohjia.
Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo on klassinen esimerkki koko mantereen laajuisesta väestönvaihdoksesta.
Baltian neuvostoaikana tapahtunut venäläistäminen, jonka seurauksena virolaiset ja latvialaiset jäivät omissa kotimaissaan monilla alueilla vähemmistöiksi,
käy myös esimerkkinä ilmiöstä. Muista maanosista Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus on nyt jättämässä eurooppalaiset kantaväestöt alue alueelta vähemmistöiksi
omissa maissaan – eikä Suomi ole poikkeus.
Väestökello kertoo oleelliset luvut maahanmuuttajien määrän ja väestöosuuden kasvusta,
jotta osaat hahmottaa sen, milloin suomalaiset tulevat vallitsevan kehityksen jatkuessa jäämään vähemmistöksi alueellisesti ja milloin koko maassa.
Maahanmuutto ei ole luonnonlaki tai välttämättömyys –
muuttoliikkeitä
voidaan hallita maahanmuuttopolitiikkaan liittyvin poliittisin päätöksin.
Suomen Perusta -ajatuspajan ylläpitämän sivun tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen väestörakenteen nopeaan muutokseen
ja havainnollistaa ulkomaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvuvauhtia.
Laskureiden lukujen lähteet, laskentatavat ja päivitystahti:
- Ulkomaalaistaustaisia Suomessa:
- Lukujen lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokanta: Väestörakenne: Syntyperä ja taustamaa kielen, iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1990–2025.
- Laskentatapa: Lähteen mukaan Suomen koko väestöön kuului 31.12.2025 yhteensä 5 652 881 henkilöä, joista ulkomaalaistaustaisia oli 660 800 henkilöä (loput henkilöt olivat suomalaistaustaisia).
Ulkomaalaistaustaisen väestön oletetaan kasvavan vuoden 2026 aikana 30 000 henkilöllä (eli hieman vähemmän kuin vuonna 2025, jonka aikana kasvu oli 36 851 henkilöä), ja suomalaistaustaisen väestön oletetaan pienenevän vuoden 2026 aikana -20 000 henkilöllä, mikä vastaa suomalaistaustaisen väestön vuosittaista pienenemistä viime vuosien aikana.
Yksinkertaisuuden vuoksi sekä ulkomaalaistaustaisten lisäys (+30 000) että suomalaistaustaisten väheneminen (-20 000) on jaettu tasaisesti laskurissa koko vuodelle 2026, myös riippumatta vuorokauden ajasta.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2026 tietojen osalta. Tämä tapahtuu Tilastokeskuksen viitatun tietokantataulukon arvion mukaan 1.4.2027.
- Ulkomaalaistaustaisia Pääkaupunkiseudulla:
- Lukujen lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokanta: Väestörakenne: Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan kunnittain, 1990–2025.
- Laskentatapa: Lähteen mukaan pk-seudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) koko väestöön kuului 31.12.2025 yhteensä 1 283 382 henkilöä, joista ulkomaalaistaustaisia oli 313 109 henkilöä (loput henkilöt olivat suomalaistaustaisia).
Ulkomaalaistaustaisen väestön oletetaan kasvavan vuoden 2026 aikana 13 000 henkilöllä (eli hieman vähemmän kuin vuonna 2025, jonka aikana kasvu oli 15 498 henkilöä), ja suomalaistaustaisen väestön oletetaan kasvavan vuoden 2026 aikana 2 000 henkilöllä, mikä on hieman enemmän kuin suomalaistaustaisen väestön kasvu vuonna 2025 PK-seudulla, jolloin kasvua oli 1 413 henkilöllä.
Yksinkertaisuuden vuoksi sekä ulkomaalaistaustaisten lisäys (+13 000) että suomalaistaustaisten lisäys (+2 000) on jaettu tasaisesti laskurissa koko vuodelle 2026, myös riippumatta vuorokauden ajasta.
- Päivitystahti: Laskuri päivitetään, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2026 tietojen osalta. Tämä tapahtuu Tilastokeskuksen viitatun tietokantataulukon arvion mukaan 1.4.2027.
- Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) Suomen kuntien väestöistä vuosina 1990–2025:
- Lukujen lähde: Vuosien 1990–2023 osalta: Kuntaluvut.fi: Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot. Väestöosuuksien alkuperäinen lähde kuntaluvut.fi-sivustolla ovat Tilastokeskuksen FOLK-rekisteriaineistot.
Väestöosuuksien osalta lähteenä on erityisesti FOLK perustieto -aineisto, jonka kuvaus löytyy osoitteesta: taika.stat.fi.
Vuosien 2024 ja 2025 osalta osuudet kuntien koko väestöistä on laskettu Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevasta tilastotietokannasta: Väestörakenne: Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan kunnittain, 1990–2025.
Alle 16-vuotiaita koskevat osuudet vuotta 2024 koskien ovat kuntaluvut.fi-sivustolta.
- Laskentatapa: Maahanmuuton kuntakohtaisten tietojen muodostaminen Tilastokeskuksen rekisteritietokannoista esitetään raportin Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot luvussa 4.
"Ulkomaalaistaustaisuus" määräytyy suoraan FOLK perustieto -aineiston asiaa koskevasta syntyperä-tiedosta (ks. luku 4.4.1). Tieto iästä ja kotikunnasta löytyy myös samasta rekisteriaineistosta.
Vuosien 1990–2022 osalta noudatetaan vuoden 2023 kuntajakoa. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön asuinkunta vuosina 1990–2022 määräytyy vuoden 2023 kuntajaon mukaan. Esimerkiksi jos henkilön jonain aiempana vuotena (1990–2022 välillä) asuttama kunta on liitetty myöhemmin kuntaliitoksella johonkin toiseen kuntaan, niin henkilön asuinkunta tuolta vuodelta on vuonna 2023 voimassa olevan kuntajaon mukainen.
Ulkomaalaistaustaisten osuudet on laskettu näistä FOLK perustieto -aineiston muuttujista kunnittain vuosille 1990–2023. Ikä-tiedon avulla alle 16-vuotiaita koskevat osuudet on laskettu erikseen.
- Alle 16-vuotiaita koskevat osuudet vuoden 2024 osalta on laskettu FOLK perustieto -aineistosta.
- Vuosien 2024 ja 2025 osalta koko kuntien väestöjen osuudet on laskettu viitatusta Tilastokeskuksen julkisesta tilastokannasta. Ulkomaalaistaustaisten osuus on niiden henkilöiden osuus, joiden taustamaa on muu kuin Suomi, kunnan koko väestöstä.
Osa tiedoista puuttuu Tilastokeskuksen yksityisyydensuojaa koskevien määräysten vuoksi: Käytännössä alle viittä henkilöä koskevat tiedot puuttuvat.
- Kuntajako noudattaa vuosien 2024–2025 osalta vuoden 2025 kuntajakoa. HUOM! Mäntyharjuun 1.1.2025 liitetty Pertunmaa sisältyy Mäntyharjun tietoihin vuoden 2025 osalta, mutta ei aiemmilta vuosilta.
- Päivitystahti: Koko väestö: Tiedot päivitetään vuoden 2026 osalta, kun Tilastokeskuksen väestörakennetilastot päivittyvät vuoden 2026 tietojen osalta. Tämä tapahtuu Tilastokeskuksen viitatun tietokantataulukon arvion mukaan 1.4.2027.
Alle 16-vuotiaat: Tiedot päivitetään vuoden 2025 osalta, kun Tilastokeskuksen FOLK perustieto -aineisto päivittyy vuoden 2025 tiedoilla.
Väestökello.fi-sivun on tehnyt Samuli Salminen Velkakello.fi-sivun pohjalta (Velkakello.fi, © Mika Mäkeläinen 2010-2026).
|